Suomelle on valittu uudet kansanedustajat, jotka joutuvat ottamaan kantaa ja tekemään päätöksiä myös energia- ja ilmastoasioihin liittyen. Näiden päätösten olisi hyvä perustua riippumattomaan tietoon ja tutkimukseen, ei eturyhmien tai järjestöjen lobbaukseen. Puutteelliseen tai tarkoin poimittuihin tiedonmurusiin perustuva päätöksenteko on todennäköisesti uhkapeliä ilmastolla, ja se on uhkapeliä myös Suomen taloudella.
Niinpä on aika järjestää seuraava kampanja: Anna kirja kansanedustajalle.
Webkaupassamme on nyt myynnissä kirja sekä kirjapaketteja, jotka toimitetaan puolestasi tuoreille kansanedustajille. Osallistumme omasta puolestamme talkoisiin tarjoamalla kirjat tarjoushintaan, useamman kirjan paketeissa jopa superedullisesti.
- 1 kpl 7,5 euroa
- 3 kpl 20 euroa
- 5 kpl 30 euroa
- 10 kpl 50 euroa
Ihan tyhjin käsin ei hyväntekijääkään jätetä! Saat itsellesi kaupan päälle kirjan pdf-version ladattavaksesi.
Kampanja on voimassa 31.5.2014 asti tai kunnes yhteensä 200 kirjaa on myyty.
Esko Valtaoja luki teoksemme ja lähti mukaan ”Anna kirja kansanedustajalle”-kampanjaamme.
Lainataksemme Eskoa: ”Oikein oiva teos. Kyllä maailmasta voisi hieman parempi paikka tulla, jos kansanedustajat ja päättäjät lukisivat Uhkapeli ilmastolla-kirjan.”
Olemme Eskon kanssa täysin samaa mieltä, lähde sinäkin mukaan!
Uhkapeli ilmastolla 
Näen että Suomessa ei kaivata enää yhtään vahvempaa tukea 99% ulkomaista teknologiaa ja 100% tuontienergiaa edustavalle ydinvoimalle. Ydinvoimayhtiöt omistajineen (mm. suuret metsäyhtiöt, jotka ovat osittain siirtymässä pois Suomesta ja pois Suomen metsäbisneksestä) ovat hoitaneet aikanaan lobbaustehtävänsä tehokaasti. Pari hyvää esimerkkiä lobbauksesta on Olkiluodossa sijaitseva TVO:n ”vierailukeskus” näyttelytiloineen ja Ydinvoima 2010 tapahtuma Finlandiatalossa (järjestäjät: Talentum, TVO, Fennovoima), jossa edellisen eduskunnan kansanedustajia myös valmisteltiin myönteisiin ydinvoimapäätöksiin.
Ydinenergian riskit ovat suuret taloudellisten-, poliittisten-, sotilaallisten- ja ympäristöolosuhteiden epävarmuuden kasvaessa. Korkea-aktiivisen ydinjätteen turvallinen säilyttäminen ja ydinvoimalan turvallinen toiminta (ja varma sähköntuotanto) edellyttävät käytännössä erittäin vakaata ja turvattua toimintaympäristöä vuosikymmeniksi tai jopa vuosisadoiksi eteenpäin.
-Voidaanko sellainen taata ilmastonmuutoksen edetessä?
http://yle.fi/uutiset/energiaprofessori_ydinvoima_tekee_suomen_lamauttamisesta_helppoa/5363467
Suomalaisistenkin ydinjätteiden (nyt sitä on Olkiluodon rannassa noin 1500 tonnia ja määrä kasvaa jatkuvasti) seasta on eristettävissä esimerkiksi ydinaseisiin kelpaavia plutoniumin isotooppeja, mikä ei varsinaisesti edistä ydinaseiden vähentämistä ja suurtuhojen uhkaa muuttuvassa maailmassa.
Ydinenergian kannattajilla on tapana maalailla toteutumattomia haavekuvia esimerkiksi hyötöreaktoreista, torium-reaktoreista ja vastaavista. Usein tässä unohdetaan että haavekuvat ovat olleet samat ydinenergian alkuvuosista 50-60-luvulta asti, mutta tosielämän toteutuksia näitä ydinenergian ihmelääkkeistä ei ole nähty tai ainakaan ne eivät ole olleet kaupallisessa käytössä. Ainut ”edistys” on ollut käytetyn ydinpolttoaineen (korkea-aktiivinen ydinjäte) osittainen kierrättäminen halvemmaksi ns. MOX-polttoaineeksi, jonka käyttöönotto kuitenkin voi lisätä ydinreaktoreiden epävakautta poikkeustilanteissa.
Keskittyminen loputtomaan kinasteluun ydinvoimasta vie Suomessa huomion keskeisemmästä työstä, joka on kasvihuonepäästöjen vähentäminen tehostamalla energian käyttöä ja panostamalla esimerkiksi uusiutuvan energian ja sen varastoinnin laajempaan käyttöönottoon Saksan malliin. Suomen teollisuudella olisi paljon annettavaa näilla saroilla.
-Voi hyvällä syyllä myös kysyä, että meneekö erittäin voimakkaasti uusiutuviin panostavilla mailla, kuten Saksalla, Tanskalla ja Ruotsilla taloudellisesti huonommin kuin Suomella?
TykkääTykkää
Näitä argumentteja käsittelemme ja tuomme perustellun kantamme ilmi juurikin tässä kirjasessa. Suosittelen lukemaan avoimin mielin. Ja tämän kampanjan myötä suosittelemme sitä myös uusille kansanedustajille. Olivi rakentavaa jos keskittyisit keskustelemaan kirjasta sen asemesta että tuot esiin pitkälti samoja argumentteja ydinvoimaa vastaan mitä kirjassamme on jo käsitelty ja jotka ovat keskustelupalstoilla tulleet tutuiksi jo moneen kertaan. Lähdeviitteistä saisi myös plussaa, samaten kuin lonkalta heitettyjen ”suuret riskit” -tyyppisten lausahdusten perustelemisesta ja konkretisoimisesta. Mielikuvilla leikkiminen ilman että sanotaan paljon mitään tai vertaillaan mihinkään muuhun relevanttiin on juuri sitä mitä tässä ja tulevassakin laajemmassa kirjassa puramme ja ihmettelemme. Alla kuitenkin lyhyet vastaukset kommenttiisi.
Sinulla on toki oikeus nähdä kuten haluat. Ulkomaisuuden käyttäminen laajemmin perusteena sille, mitä Suomessa pitää tai ei pidä tukea on vähän ontuvaa? (sen käsityksen tuosta saa, että näin teet) On aika mielenkiintoinen määritelmä, miten Suomeen rakennettu, paljolti Suomalaisten (Fortumin tapauksessa valtio-omistuksen myötä jopa Suomen kansalaisten ja Fennovoiman tapauksessa kunnallisten energiayhtiöiden mukana myöskin suomen kansalaisten) omistuksessa oleva ydinvoimala edustaa mielestäsi 100% tuontienergiaa. En näe logiikkaa. Ovatko myös tuontiöljy, tuontikaasu, tuontisähkö, tuonti-tuuliturbiinit, tuonti-aurinkopaneelit, tuontiruoka ja tuontiakut samassa kategoriassa ja siten pahasta? – Tällä kärjistyksellä haluan tuoda ilmi sen, että elämme globaalissa maailmassa jossa on aika heikoilla jos argumentoi sillä että jokin on muualta tuotua ja siksi huono. Kaupankäynti naapureiden kanssa kun on ollut esimerkiksi yksi tehokkaimpia tapoja ehkäistä sotia, ja on edelleen.
Meidän näkemyksemme, jonka perustelut löytyvät Uhkapeli ilmastolla -kirjastamme on, että ydinvoiman kieltäminen voi ainoastaan hidastaa ja haitata päästöttömän energiatuotannon lisäämistä, niin Suomessa kuin maailmalla, kuten minkä tahansa muunkin vähennyskeinon kategorinen pois sulkeminen tekisi. Kaikki toki lobbaavat omaa asiaansa siinä missä pystyvät, joskin en nyt mitään kovin ihmeellistä Olkiluodon vierailukeskuksessa tai ydinvoimayhtiöiden järjestämässä ydinvoima –tapahtumassa vielä näe.
Niin, moderni yhteiskunta itsessään tarvitsee vakaata toimintaympäristöä, ja luotettava sekä tasainen energiansaanti on yksi tärkeimmistä elementeistä jolla tätä turvataan. Jos nykyiseen yhteiskuntaan lisätään älykkäät ja vahvat sähköverkot, lisääntyneet kulutusjoustot älylaitteineen ja softapäivityksineen sekä esimerkiksi lisääntynyt osuus vaihtelevatuottoista uusiutuvaa tuotantoa sähköverkossa, tämä tulee vaatimaan entistä massiivisempaa verkon hallintaa, jotta se pysyy pystyssä ihan ilman mitään kriisejäkään. Olisi hyvä jos mainitsemasi suuret riskit saisivat vähän konkretiaa, ja vielä parempi olisi jos niitä vertailisi vaihtoehtojen riskeihin ihan realistisesti ja pragmaattisesti. Voidaanko yhtään mitään taata ilmastonmuutoksen edetessä? Pitäisin rakentavana lähtökohtana sitä että ilmastonmuutosta pyrittäisiin pysäyttämään mahdollisimman nopeasti.
Käytetystä reaktoripolttoaineessa on plutoniumia, mutta se on suurelta osin väärää isotooppia (P240) pommin rakentajalle. Jos reaktorissa on poltettu vanhoja ydinaseita (MOX-polttoaineena), on syntynyt jäte ihan selkeä askel kohti turvallisempaa maailmaa. Tulevassa kirjassamme kerromme ydinaseiden valmistamisesta hieman enemmän, mutta tähän riittänee todeta, että pommin valmistaminen on valtiotason toimijalle kiinni poliittisesta tahdosta ja päätöksestä. Se ei tarvitse siihen suomen käytettyä polttoainetta, uraaniahan on maaperässä vaikka kuinka paljon ja yksinkertainen atomimiilu aseplutoniumin valmistukseen on huomattavasti helpompi tehdä kuin siviilireaktori.
Ei ole kovin hyvää argumentointia aloittaa laittamalla sanoja jonkin hyvin vaihtelevan joukon suuhun, mutta rapatessa toki roiskuu ja täytyy myöntää että itsekin tulee yleistettyä turhan usein. Argumenttisi ei myöskään oikeastaan pidä paikkaansa. Hyötöreaktorit eivät ensinnäkään ole ”toteutumattomia haavekuvia”. Nopeista ja hyötävistä reaktoreista on maailmalla lähes 400 reaktorivuoden kokemus. Esimerkiksi BN-600 on tuottanut Venäjällä sähköä kaupalliseen verkkoon yli 30 vuotta, ja se on ollut yksi Venäjän luotettavimpia reaktoreita. Sitä ei ole ajettu hirveästi hyötävänä, mutta se pystyy myös siihen. BN-800, sen seuraaja, käynnistyi juuri (näiden tavoite on jatkossa syödä Venäjän plutoniumvarantoja, mielestäni ihan hieno asia). EBR-2 toimi myös kolme vuosikymmentä jenkeissä, 60-luvulta 90 luvulle. Itse asiassa ensimmäinen sähköä lamppuun tuottanut reaktori oli EBR-1. Useilla mailla on aktiiviset ohjelmat esim torium-pohjaisten reaktoreiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi, GE-Hitachi on tarjonnut Brittihallinnolle PRISM-hyötöreaktoriaan (EBR:n jälkeläinen) hallinnon plutonium-ongelman hoitoon jnejne.
Olemme samaa mieltä että ydinvoimakinasteluun kuluu turhaan aikaa ja energiaa, mutta keskeinen tehtävä on päästöjen vähentämine, piste. Ei päästöjen vähentäminen teknologialla x tai tavalla y, vaan päästöjen vähentäminen mahdollisimman nopeasti. Jos jotkut toimijat haluavat rakentaa nykyisissä markkinaolosuhteissa Suomeen päästötöntä, turvallista sähköntuotantoa (niin, ydinvoima on historiallisesti turvallisin tapa tuottaa isoja määriä energiaa), niin lähtökohtaisesti sen kieltäminen ei ole ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta lainkaan järkevää. Eikä monen muunkaan asian kannalta (jos rakentajana on teollisuus, joka haluaa varmistaa kohtuuhintaisen ja luotettavan energian saannin tuleville investoinneilleen Suomeen, niin vaikea nähdä tätä älyttömän huonona asiana esim työpaikkojen ja suomen vaihtotaseen kehittymisen kannalta, tai sen kannalta kuinka kunnianhimoisia päästövähennyksiä Suomi uskaltaa jatkossa vaatia).
Ottaen huomioon että uusiutuvia saa suomessa kyllä myös rakentaa, ja rakennetaankin pää märkänä, ja tällä hetkellä niille monesti luvataan jopa hyvät tuotot meidän yhteisistä rahoista, niin on vähän vaikea nähdä ongelmaasi. Ydinvoiman kieltäminen tuskin tuo kuin taikaiskusta muuta päästötöntä kapasiteettia tai tehokkuutta (joita ei muuten rakennettaisi) vastaavaa määrää, vaan isona riskinä on että osa rahoista ohjautuu polttamiseen. Suomessa on panostettu ja panostetaan jatkuvasti huimasti uusiutuvaan energiaan, edelleen meidän yhteisistä rahoista, ja sinä meidän muiden lailla saat siihen omat rahasi laittaa niin halutessasi. Suomen teollisuudella on varmasti paljon annettavaa, ja EU:ssa meillä on 550 miljoonan ihmisen sisämarkkinat juuri sitä varten, että Suomalaisetkin firmat pääsevät sinne markkinoille osaamistaan jakamaan, niin kuin monet jo tekevätkin. Saksassa on esimerkiksi synnytetty omalla politiikalla valtava ja kasvava ongelma vaihtelevalla energiantuotolla, jota ratkomaan he ottanevat ilomielin myös Suomalaista osaamista. Päästökehitys Saksassa on valitettavasti ollut sanalla sanoen surkea, ja panostettuun euromäärään nähden jopa umpisurkea. Sata milijardia siitä että on pysytty vuosikymmen lähes paikoillaan…
TykkääTykkää