Miksi kuvitellaan, että biovoimaloiden polttoaine tulisi Suomesta?

Erityisesti ydinvoiman kotimaiset kriitikot ovat toistuvasti vedonneet julkisessa keskustelussa niinsanottujen uusien energialähteiden kotimaisuuteen, työllisyysvaikutuksiin ja vuotuisen 8,5 miljardin euron ulkomaille valuvan energialaskun vähentämiseen.

Jokaisessa ydinvoimattomassa energiaehdotuksessa suurin vetovastuu etenkin lyhyellä tähtäimellä jäisi biomassaa polttaville voimaloille. Tähän saakka keskustelussa ei kuitenkaan ole juurikaan sivuttu yhtä epämiellyttävää kysymystä: mikä takaa, että biomassaa ei raahata poltettavaksi Suomeen maista, joissa se kasvaa nopeammin tai joissa sen kasvattamisen ja korjuun ympäristövaikutusten valvonta on löyhempää?

Merirahti on halpaa; valitettavasti myös suuri osa suunnitellusta bioenergiantuotannosta sijaitsee meren läheisyydessä. Esimerkiksi Helsinkiin kaavailtuihin biovoimaloihin polttoaine melko luultavasti laivattaisiin joka tapauksessa.

Ja jos polttoaine laivataan, suomalaisen biomassan on kilpailtava lämpimissä maissa nopeasti kasvavan biomassan kanssa. Tätä kisaa suomalainen ei mitenkään välttämättä voita.

Kirjoitimme maaliskuussa 2015 julkaistun pamflettimme sivulla 24 näin:

”…suomalaisen metsäbioenergian kilpailukyky ei välttämättä kestä kovin raskasta [kestävyyssertifiointiin liittyvää] byrokratiaa. … Ja jos sellua kannattaa tuoda Etelä-Amerikasta Suomeen jalostettavaksi, onko aivan varmaa, että tänne ei kannata rahdata myös pellettejä poltettavaksi? Olisi ironista mutta ei yllättävää, jos kotimaisuudella markkinoituihin biovoimaloihin syötettäisiin tulevaisuudessa merten takaa tuotua puuta.”

Ennusteestamme tuli totta nopeammin kuin arvasimmekaan, jo ennen kuin biomassan kestävyyskriteerejä edes on ryhdytty toteuttamaan. Tänään, 6. lokakuuta 2015, Turun Sanomat uutisoi:

”Naantaliin rakenteilla olevaan monipolttoainelaitokseen joudutaan tuomaan runsaasti biopolttoainetta laivalla ulkomailta. Lähialueen metsistä ei ole saatavissa tarpeeksi metsähaketta siinä vaiheessa, kun voimalan biopolttoaineen osuus nostetaan 70 prosenttiin.

Käynnissä olevat biopolttoaineiden hankintaneuvottelut ovat varmistaneet, että laitoksen lähialueilta on saatavissa voimalan käytön alkuvaiheessa tarvittava 40 prosentin osuus biopolttoaineesta. Loppuosuus on kivihiiltä. Kivihiilen osuutta on tarkoitus kuitenkin pienentää, mikä merkitsee sitä, että noin 30 prosenttia biopolttoaineesta on tuotava myöhemmässä vaiheessa Naantaliin laivoilla.

– Olemme tehneet markkinaselvityksen ulkomaisesta biopolttoaineesta ja näyttää siltä, että sitä kannattaa ottaa, laitosta rakennuttavan Turun Seudun Energiantuotannon toimitusjohtaja Tapani Bastman kertoo.”

Mainokset

Mitä mieltä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s